eilisen varassaari

Saaren kutkuttavan nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sillä saatetaan viitata hämäläisten ja lappalaisten kaupanteossa sattuneisiin kala- tai nahkavarauksiin!

Varassaaren alueen historia on täynnä vaiheita ja se on muuttunut osana ympäröivää Vaajakoskea ja Jyväskylää. Vuosien kuluessa valmistavan teollisuustoiminnan on korvannut suurissa määrin moderni yritystoiminta sekä elävä kulttuuri ja taide.

historiasta tähän päivään

Edulliset ja rosoiset entiset tehdastilat ovat löytäneet uuden käyttäjäkunnan myös Jyväskylän alueen taiteilijoiden keskuudesta, ja Varassaaresta on hiljalleen kasvanut omaehtoisesti yksi paikallisen vapaan taidetoiminnan ja muiden luovien alojen tekijöiden virkeimmistä yhteisöistä. Saarella järjestetyt työpaja- ja tapahtumapäivät ovat vetäneet viime vuosina Varassaareen paljon uusia kävijöitä.


Varassaaren teollistuminen

Lähtölaukaus Varassaaren teollistumiselle oli vuonna 1885, kun sahapatruuna James Salvesen rakensi saareen Koivusahansa, jonka tuotantoa vietiin englantilaiselle lankarullateollisuudelle. Varassaaren ja nykyisen Vaajakosken alueen rakentamistahti kiihtyi SOK:n ostettua Haapakosken vuonna 1916.

Nykyisistä tehdasrakennuksista Tulitikkutehdas valmistui 1919 ja toinen kerros siihen rakennettiin 1923. Vuonna 1921 aloittaneen puunjalostus- eli Kalustetehtaan päätuotteita olivat alussa koulukalusteet, ovet ja ikkunat. Harjatehdastoiminta siirrettiin 1937 vanhasta tallirakennuksesta uudisrakennukseen, joka nykyisin tunnetaan Harjatehtaana.

Tehdasalueen uusi elämä

1900-luvun aikana tehtaiden valmistamat tuotteet vaihtelivat aikakausittain, mutta vuosituhannen vaihteeseen tullessa Varassaarta oli muovannut suuri rakennemuutos, jossa teollista toimintaa oli ajettu alas.

Suuret tehdasrakennukset saivat uuden elämänsä kun niitä alettiin tavoitteellisesti muuttaa palvelemaan uutta toimintaa. Jyväskylän kaupungin Jykes Kiinteistöt saneerasi Kalustetehtaan 2000-luvun alussa moderneiksi toimistotiloiksi, joissa käyttäjinä oli suuria digi-alan yrityksiä kuten Elisa ja Sonera (nyk. Telia).

Tikuista asiaan

Tikkutehtailun perinnettä jatkoi 2020-luvulle asti hammastikkuja Tulitikkutehtaalla valmistanut Kesmex Oy.

2000-luvullakin Varassaari tunnettiin enemmän tai vähemmän yritysalueena, jonne satunnaisilla vierailla ei juuri ollut mielenkiintoa sen kummemmin lähteä vierailemaan. Pitkään alueella toimineita yrityksiä ovat mm. Stresstech, Kampstrup, Kuntokeskus Superfit.

Tikkutehtailun kunniakkasta perinnettä jatkoi aina 2020-luvulle asti hammastikkuja valmistanut Kesmex Oy, mutta hiljalleen Varassaaren uusiksi toimijoiksi on hakeutunut lukuisia pienempiä yrityksiä, yhdistyksiä sekä taiteilijakenttää. Vuonna 2022 perustettiin Varassaaren taiteilijayhdistys Taidesaari ry.

2000-luvulla Tulitikkutehtaan, Harjatehtaan ja viimeisimpänä myös Kalustetehtaan (2025 alkaen) tehdasrakennuksia on uusiokäyttöön korjannut ja kehittänyt osana VRP-konsernia toimiva Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy.



Kalustetehdas

Saaren suurin rakennus on 1921 valmistunut Kalustetehdas. Kalusteiden jälkeen rakennuksessa on valmistettu mm. Fredriksonin ylioppilaslakkeja, josta juontuu paikan monelle tuttu nimi ”Lakkila”.

Tulitikkutehdas

Tulitikkutehdas aloitti toimintansa 1919, ja tikkuja maailmalle lähti tehtaasta 90-luvulle asti. ”Tikkulassa” on kuvattu myös Aki Kaurismäen elokuvan ”Tulitikkutehtaan tyttö” (1990) sisäkohtaukset.

Harjatehdas

Vanhempi osa Harjatehtaasta valmistui 1937. Rakennus on tunnettu myös persoonallisella nimellä Muurahaisranta, joka on vääntynyt rakennuksessa myöhemmin toimineesta metallialan yrityksestä.



Varassaaren aluetta kehittää ja sen vanhoista tehdasrakennuksista tiloja vuokraa paikallinen perheyritys Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy.

Toimimme osana VRP-konsernia, ja olemme toimineet rakennus- ja kiinteistöalalla jo useamman vuosikymmenen ajan.

Jouko Holmström

Varassaaren kiinteistöpäällikkö

jouko.holmstrom@vrp.fi

Perttu Holmström

Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy, Toimitusjohtaja

perttu.holmstrom@vrp.fi

Siirry takaisin sivun alkuun